Hei,
eilen illalla ajelin töiden jälkeen äitiä katsomaan Lompoloon, perjantai ilta kuluikin leppoisissa tunnelmissa meidän naisten kesken. Hyvää ruokaa, tilkka viiniä, kynttilöitä, sauna ja jutustelua kaiken maailman asioista, piristävää ja mukavaa...
Äidin luona aika pysähtyy, en tiedä miksi se siltä tuntuu, ehkä siksi, että kylä on niin hiljainen, vain muutama auto huristeli illan aikana ohitse, eikä juuri naapureitakaan näkynyt.
Tänään aamulla mentiin sitten pihalle ja haravoitiin hiukkasen, lehtiä oli aivan kauheasti, kun äidillä on niin paljon puita ja pensaita.
Lompolon maisemat ovat niin kauniita ja rakkaita, monia ihania muistoja täynnä, siellä olen syntynyt ja kasvanut ja leikkinyt monet ihanat leikit.
Kävelin mutkan sillalla ja räpsin kuvia sieltä täältä ja äidin pihalta, tässäpä näitä,
nämä nappikukat olivat alkaneet kukkia uudelleen pitkän ja lämpöisen syksyn ansiosta
Nyt olen ajellut äidin luota takaisin kotiin ja mannapuuro porisee
hellalla ja pikapuolin lähdetään saunaan,
leppoisaa lauantaita teille kaikille,
Sari
Hei Sari!
VastaaPoistaHuomasin viestisi tuohon alempaan postaukseeni, kiitos kauniista sanoistasi!♥
Upeita, kodikkaita kuvia!! Ihania tuollaiset äidin ja tyttären omat hetket!♥
Tuli mieleen kuvistasi se punainen tupa, jonka äitini myi muutama vuosi sitten..Elämä muuttuu...
Kiva oli näitä katsella, ihana oli saada tuo tunnelma sieltä mukaansa:)
Suloista sunnuntaita!
Kiitos Marikki,suloista sunnuntaita sinullekin :)
VastaaPoistaHeips Sari!
VastaaPoistaOlipa kauniita kuvia kotimaisemista! Venekin on kuvien jälkeen nostettu talviteloille.Ensi kesänä uusille aalloille.
jep niin laitetaan :) ja kiitos paljon <3
VastaaPoista