Irtiotto

arjesta, kahdestaan.

 

 

Viime torstaina töiden päätyttyä ajelimme

isännän kanssa kaksin Leville rentoutumaan.

Pieni irtiotto arjesta olikin oikein tarpeeseen, sillä isännän

työ on melko hektistä ja koko ajan saa olla menossa.

Itsellenikin maiseman vaihto teki hyvää. 

Toisinaan on mukavaa viettää aikaa ihan kaksinkin,

muualla kuin kotona, sillä mulla ainakin tulee aina kotona

touhuiltua jotakin ja harvemmin sitä istuskellaan aivan

rauhassa ja siipan kainalossa.

No, nyt istuttiin ja nautittiin takkatulen loimusta kynttilöitä

poltellen, syötiin ja juotiin hyvin, sekä tehtiin pieniä

kävelylenkkejä ulkona.

Levin huipulla oli jo melko talviset maisemat, sillä

siellä oli jo vähin tykitetty lunta tulevia kisoja varten.

Kaiken kaikkiaan ihan super viikonloppu, nyt

taas jaksaa tätä arjen pyöritystä.

Se on sitten vimppa päivä lokakuuta nyt,

koskas aioitte viritellä jouluvaloja ikkunoihin ja ulos?

On meinaa aika pimeää nyt, kun kellojakin siirrettiin!

Mukavaa maanantaita ja uutta viikkoa teille kaikille <3

- Sari

  

20 vuotta

sitten, minun ja isäsi elämä muuttui täysin, kun

sinä synnyit.

Sinua oli kauan odotettu ja toivottu saapuvaksi, kunnes

sitten eräänä lokakuisena päivänä synnyit ja 

teit meistä äidin ja isin.

Päivä on ikuisesti muistoissamme, vieläkin muistan ne hetket, kun näimme sinut ensimmäisen kerran.

Pikkuinen, maailman kaunein tyttövauva, jolla oli tuuheat, kiharat hiukset ja pieni nöpö nenä.

 Ekaluokalle saattelin sinut kyynel silmäkulmissa ja katsoin, kun reippaasti lähdit muiden mukaan.

  

Vuodet ovat vierineet liian nopeasti, usein muistelen ja ikävöin aikoja, jolloin olit ihan pieni.

Monia hyviä hetkiä ja  kauniita muistoja on koettu yhdessä,

toisinaan on koeteltu rajojakin ja ovet ovat paukkuneet, mutta nehän kaikki kuuluvat elämään.

Sinusta on kasvanut nuori, kaunis nainen, jolla on

hyvä ja lämmin sydän.

Niillä seikoilla pääsee jo aika pitkälle elämässä.

Ja vieläkin jaksat yllättää meidät tempauksillasi.

Juhlapäiväsi on huomenna, mutta kun olemme isäsi kanssa silloin reissussa, julkaisen tämän jo nyt.

 

Onnea 20-vuotiaalle ja kaikkea hyvää elämääsi,
olet rakas <3


- äiti

Tunnustus

blogilleni.

 

 

Kaunis kiitos tästä kuuluu Suortuvan Nannille ja

 Marjakujan Marikalle <3

 

Olette ihania ja niin tärkeitä, teidän blogejanne olen seurannut jo tovin ja tulen jatkossakin pysymään seikkailuissanne mukana!

 

 

Tunnustuksen mukana tuli viisi kohtaa, jotka tulisi toteuttaa:

 

1. kirjoita postaus tunnustuksesta logoineen

2. kerro lyhyesti, kuinka aloitit bloggaamisen

3. anna ohjeita aloittelevalle bloggaajalle

4. mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi

5. nimeä 10 bloggaajaa tunnustuksen saajaksi

 

 

 

 

Aloitin bloggaamisen reilu kolme vuotta sitten, sitä ennen olin seurannut muutamaa blogia.  Salaa haaveilin, että voisinpa itsekin joskus pitää tuollaista, mutta ajattelin, etten osaa, enkä keksi tarpeeksi hyviä aiheita ym. ym.

 

Tyttärellä oli samoihin aikoihin blogi ja kun hänelle kerran salaisesta haaveestani puhelin, rohkaisi hän minua aloittamaan bloggauksen ja perustamaan blogin. Tytär lupasi  auttaa minut alkuun ja niin blogi syntyi.

 

Ensin kirjottelin vain itselleni ja sitten muutama tuttu tiesi blogistani, kunnes eräänä päivänä tein siitä julkisen.

 

En ole katunut päivääkään, niin mahti harrastus tämä on!

Paljon olen saanut virtuali ystäviä ympäri Suomea ja joidenkin kanssa ollaan just samallla aaltopituudella, vaikkei olla koskaan nähtykään.

 

 

Ohjeita aloitteleville bloggaajille...

Noo,  mieki mietin, että ossaanko auttaa teitä, sillä välillä minustaki tuntuu, että kirjoittelen vain samoista asioista ja että meidän kodin joka nurkka on jo näytetty.

 

 

Mutta ainakin semmonen asia tuli mieleen, ettei kantsi väkisin tehdä postausta, sillä silloin siitä ei tule mitään, antaa ajan kulua ja postailee sitten kun on asiaa, eikä ota siitä stressiä.

 

 

 Kantsii olla myös aktiivinen ja seurailla ja kommentoida muiden blogeihin, niin homma on vastavuoroista.

 

Monipuolisuus on myös hyvä juttu, kirjoittaahan voi kaikenlaisista asioista.

Itse olen kirjoitellut täällä yleensä ns. hyvistä asioista, mikä ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö meilläkin sattuisi ja tapahtuisi toisinaan ikävempiäkin asioita.  En halua vain ruotia niitä kuitenkaan yleisesti, vaan yritän pitää tämän ns. hyvän tuulen blogina.

Hyvät kuvat ovat minustakin tärkeitä ja se, että olet aito itsesi, ehkäpä näillä pääsee jo aika pitkälle?

Kuva viime joululta.

 

 

 

 

Oma tunnustukseni lähtee seuraaville ihanille blogeille ja niiden takana oleville mahti tyypeille! <3

 

 

Arjen helmiä, Krisse

 

Villa Valko, Kati

 

Kolmen Koti Rannikolla, Pia

 

Milli`s Little Home, Ellen

 

Lumimäellä, Hanna

 

Idis & Interiööri, Tanja

 

Käy peremmälle, Tiina 

Askartelin itte, Kirsti

 

Vaniljahouse, Niina

 

Muuttuvakotini, Päivi 

Olkaahan hyvät, arvon naiset <3

Mukavaa tiistaita kaikille!

- Sari

 

 

 

 

 

 

 

Viikonloppuun

 

 

 

 

Täällä on heräilty hyvin nukutun yön jälkeen pilviseen päivään ja vielä lekoteltu tuossa sohvalla täkin alla hetki ennen päivän puuhasteluja.

Nuo jännän näköset kukkaset kuvittavat tämän postauksen,

veikkaan niiden olevan krysanteemejä, ainakin tuoksusta päätellen.  Ruotsin puolelta niitä löysin, siellä kun on aina valtavasti leikkokukkia tarjolla.

Tänä viikonloppuna ollaan kahden, lasten oleillessa omissa kodeissaan, joten rauhallista on.  Enkä kyllä yhtään valita sillä toisinaan tekee hyvää olla näinkin.

Iltapäivällä ajelen äidin luo Lompoloon, suunnitelmissa meillä on pientä siivousta ja verhon ja mattojen vaihtoa pirtin puolelle.  Reilun kolmen viikon päästä äiti sitten pääseekin sinne kauan odotettuun lonkkaleikkaukseen.

Saapas nähdä, sateleeko meillepäin lunta tänä viikonloppuna?  Olin kuulevinani, että säätiedote niin lupaili eilen.  

Ei kai tässä muuta tällä erää, jospa sitä jo vaihtais yökkärin päivävaatteisiin ja alkais jollekin.

Suloista lauantaita teille kaikille!

- Sari  

Juuri sopiva

pieni pöytä nojatuolini viereen.

Siihen on hyvä laskea kahvikuppia ja
jälkkärikulhoa.

Tapanani kun on kahvit, ilta- ja aamupalat aina tässä syödä, samalla tv.tä tuijotellen, tai bloggaillen.

 

Löytyi lauantaiselta Tornion reissulta

ja on juuri sopivan kokoinen apupöytä

tuohon tarkoitukseen.

Huomaattekos kuviot porotyynyn alta ?
Täytynee vaihtaa toinen tyyny tuonne alle,
innoissaan kun sisustaa niin tuomosia sattuu.


  

 Iltavuoro viikkoa mennään ja täällä nautitaan nyt aamun rauhasta ennen päivän tohinoita.



Kaikkea hyvää uuteen viikkoosi!



- Sari

Syksyinen olohuone

 

 

 

 

Olohuone on pukeutunut hieman syksyisempään/ talvisempaan asuunsa.

Verhot vaihtuivat vaalean harmaisiin ja tyynyt sohville kerättiin vähän sieltä täältä kotia. Villamatot pääsivät myös lattioille

varaston uumenista. Mattoja on kaksin kappalein, sillä yksi tuomonen pikku matto ei meidän olkkariin riitä. Aika harmaatahan meillä on, mutta se on nyt jälleen se väri, josta vain tykkään yli kaiken, joten mitäs sitä muuttelemaan.

Pitihän järkkääkin vähän muuttaa, mutta pienesti vain.

Sohvapöydän uusi paikka on nyt tuossa keskilattialla ja sohva ja nojatuoli vaihtoivat paikkojaan. Pientä tavaroiden pyörittelyä tein myös ja muutama tavara pääsi kaappiin.

Hitsit, että teki mieli jo hakasta pikku kuusi metsästä maljakkoon sohvapöydälle, mutta maltoin kuitenkin mieleni vielä.

Mutta jos jostain löytyy minisypressejä niin semmosen kyllä kotiutan.

Päivä jatkunee täällä ruokaa laitellen ja ehkäpä virittelen ulos muutaman valosarjan, kun on jo niin pimeääkin, katotaan nyt.

 Iltapäivällä näppään pojan kotiin Torniosta syysloman viettoon ja ilta vietetäänkin taatusti tv.n äärellä Possea ja miljoona jahtia katsellen.

Päivä on muuten valjennut täällä tosi pilvisenä ja syksyisenä, toivottavasti myös aurinkoa nähdään jossain kohtaa päivää?

Nyt vielä yksi kupponen kahvia nassuun

ja päivän puuhiin.

Mukavaa lauantaita teille kaikille!

 Sari

 

Keittiön uusi lamppu

 

 

 

 

Jo viime viikolla halutti kovasti päivittää kotia hieman syksyisempään/talvisempaan asuun, mutta maltoin kuitenkin mieleni vielä silloin. Tällä viikolla minua ei pidellytkään enää mikään, vaan annoin itselleni luvan sisustella. Päätin kuitenkin, etten osta mitään uutta ja pidäytyinkin lupauksessani.

Olkkari ja keittiö kokivat pienimuotoisia muutoksia, lähinnä vain verhojen, mattojen ja tyynyjen vaihtelun muodossa.

Olkkarin tyynyistä osa päätyi keittiön sohvalle ja keittiön tyynyt puolestaan pääsivät olkkarin puolelle.

Aikamoista kierrätystä, mutta niin mukavaa ja piristävää ja mikä parasta, uutta ilmettä sai aikaan nuinkin, ilman että aina ostaa uutta.

Uusi ja just hyvän värinen lamppukin pääsi keittiötä valaisemaan, kiitos siitä kuuluu ihanalle työkaverille, jolta lampun sain.

Aiemmin keittiössä komeillut romanttisempi versio sai paikan makkaristamme, nyt halutti  niin kovasti yksinkertaisempaa ilmettä tuonne keittiön puolelle.

Ai että pikku muutokset ovat kivoja, toisella kerralla näytän teille, miltä talvinen olkkarimme näyttää.

Nyt paniinien paistoon, sillä tämänpäiväiset ruokailut vähän kärsivät sisustelujen vuoksi.

Jokos siellä on sisuteltu kotia

talven varalle?

Lempeää torstain jatkoa <3

- Sari

 

 

Otsikko pulmia ja päivän puuhia

 

 

 

 

 

 

Miten toisinaan onkin niin vaikeaa keksiä otsikkoa postaukselle?

Pähkäilin hetken jos toisenkin tuon asian suhteen tätä tehdessäni.

Muuten päivä onkin vierähtänyt melkoisella haipakalla, töiden jälkeen kauppaa ja ripsihuoltoa, pyykkäilyä, koiran pissitystä ja Emmerdalea.

Tytär oli yllättänyt ja tehnyt ruuan valmiiksi meille töistä palaaville ja olipa mukavaa saada istua valmiiseen pöytään.

Iltasella tehtiin vielä vohveleita, pitkästä aikaa ja kylläpäs tekivätkin kauppansa kera

perinteisten, hillon ja kermavaahdon.

Vatsa herkkuja pullollaan onkin mukavaa mennä

piakkoin nukkumaan.

 Mietin muuten tänään toppatakin päällelaittamista ekan kerran tälle syksylle,

niin hyytävän kylmää tuolla ulkona oli.

Näin tänään,

iloa päiviinne!

- Sari

 

 

Voimaannuttava viikonloppu

 

 

 

 

Vaikka viikonloppu oli yhtä menoa ja touhua täynnä, oli se silti ihanan voimaannuttava.

Pitkästä aikaa olimme koolla koko perhe ja voi hitsit sentään, että tykkään tämmösistä

viikonlopuista, ovat kyllä aivan parasta!

Hyvää ruokaa ja rentoa yhdessäoloa ei voita mikään! Tälläisista hetkistä ammentaa voimia tuleviin päiviin ja viikkoihin.

Äidin luonakin piipahdin lauantaina ja vaikka äiti onkin kovasti kipuileva, on huojentavaa, että leikkauspäivä on jo tiedossa ja se on  ensi kuussa.

Ulkohommiakin tehtiin hieman ja kannettiin kalusteita talviteloille. Haravointi jutut jätetään sovinnolla kevääseen.

Uusi viikko onkin pian edessä ja aamuvuorot kutsuvat, ajatella, että lokakuukin on jo pian puolivälissä.


Toivottavasti sinunkin viikonloppusi on ollut mukava ja voimaa antava?


Nautinnollista sunnuntain jatkoa!


- Sari