torstai 28. huhtikuuta 2016

Miksi bloggaan- haaste...


Sain Maritalta,   Villejä lupiineja blogista

tämän kivan haasteen.  Kiitos Marita tästä.



Niinpä kerronkin nyt teille, miksi bloggaan?
(kuvat ovat viime kesältä)



Löysin blogit muutama vuosi sitten, aiemmin olin kova sisutuslehtien

ostaja. Blogien maailma vei minut kerrasta ja usein iltaisin, kun aikaa oli,

löysin itseni läppäriltä selaamasta kauniita blogeja ja salaa haaveilin, että

oispa mullaki joskus tuollainen.  Ajattelin kyllä, etten ikinä osaisi laittaa kuvia

koneelle, saati sitten käsitellä niitä ja vielä kirjoittaakin jotain aiheeseen

sopivaa.  Tyttärelläni oli blogi nuihin aikoihin ja tytär loi uskoa minuun ja

innosti laittamaan oman blogin ja lupasi tietysti auttaa blogin perustamisessa

ja kaikessa muussakin.  Lupasin harkita asiaa ja muutaman päivän päästä

olimme jo perustamassa blogia, aluksi se oli vain muutamien tiedossa, kunnes

sitten uskaltauduin laittamaan sen kaikkien nähtäväksi.




Nimen blogille keksimme yhdessä tytön kanssa.


Nyt olen bloggaillut pian kolme vuotta, enkä ole katunut hetkeäkään.

Rakastan sisustelua, jota blogissani on eniten, mutta myös ruuanlaitto, 

leipominen, matkustelu,  ja kaikki muu siltä väliltä on ihanaa ja 

mielenkiintoista.  Valokuvaus on vienyt sydämeni ja kuljenkin usein kamera

kaulassa, mitä ihmeellisimmissä paikoissa ja asennoissa.



Blogin pitämisen myötä olen saanut paljon ihania blogi ystäviä,

joiden kanssa koen samanhenkisyyttä.  Muiden blogeja on mukavaa

seurailla ja jos joku pitää pitkän postausvälin, sitä aivan miettii, että

mitähän nyt on sattunu, kun tietystä ihmisestä ei ole kuulunu.

Blogeista saa paljon vinkkejä kaikenlaisiin asioihin ja juttuihin ja muiden

tavallisesta arjestakin on kivaa kuulla.




Te rakkaat lukijat olette kuitenkin kaikkein tärkeimpiä,

KIITOS, että jaksatte lukea höpötyksiäni ja vielä kommentoidakin niitä.

Toivottavasti kuljette mukanani vielä pitkään, sillä en näe syitä

lopettaa tätä ihanaa harrastusta, vaan annan sen viedä vielä enemmän, sillä

nythän mulla on aikaa, kun lapsetkin on maailmalla.




Heitän haasteen seuraaville blogeille,







Säännöt ovat seuraavanlaiset:



Haaste on kaikille bloggareille avoin (teema voi olla mikä tahansa).Saat osallistua vasta saatuasi
haasteen. Haasteen voit halutessasi pyytää jo haasteen saaneelta bloggaajalta.
Kirjoita ja julkaise oma tarinasi.
Mitkä ovat olleet blogisi merkittävimpiä taitekohtia.
Haasta mukaan neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa.
Muista ilmoittaa tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta 
sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.
Mikäli olet instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi
#blogisitarina. Näin instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa
nuo tarinat ovat nähtävillä.
#blogisitarina- haasteen käynnisti KOTITEKO-blogi.
 
 
 
Toivon teidän tarttuvan haasteeseen!



- Sari
  



 

 

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Olkkarin uusi matto








Viime viikonloppuna poikkesin Ikeassa ja sieltä lähti mukaan tuo musta, 

valkoinen matto.  Jo jonkin aikaa olin miettinyt maton ostamista, mutten ollut

rohjennut sitä tehdä,  peläten, että se on meille liian räväkkä.


No, nyt on matto kuitenkin kotiin kannettu ja lattialle levitelty ja monien

silmäyksien jälkeen voin sanoa, että tykkään siitä tosi paljon.


Sohva ja nojatuoli  vaihtoivat myös paikkaa samalla, kun uusi

matto aseteltiin lattialle.  On se jännä juttu, mulla ainakin, kun jotain

uutta kotiin tulee, niin vähän kaikki sen takia muuttuu!


K Ä Y K Ö S   T E I L L Ä   M U I L L A  N Ä I N ?


Valkoinen pokapeilikin pääsi nojatuolin vierusseinälle ja äidin tekoinen

kranssi sen päälle, huh huh, on tämä touhua, mutta niin mukavaa sellaista!


Ikkunan pesutkin oottelevat vuoroaan, tapana on ollut aina ne 

vapulta aloitella.  Se on kyllä semmosta hommaa, mistä en erityisesti

tykkää, mutta tehtävähän se on ja kun katsookin nuita, niin mitä nopeammin

aloittelisi sen parempi olisi, sen verran likaisia ovat.



Pyykinpesukoneen hyrinä on loppunut, joten lähdenkin tästä laittelemaan

vaatteet kuivumaan ja toivottelen teille kaikille, 

oikein mukavaa keskiviikko illan jatkoa!


- Sari

 


maanantai 25. huhtikuuta 2016

Vuosi lisää...


ikää tulee TAAS tänään,

ja samanlainen pikku tyttö täällä tuntuu olevan, kuin silloin joskus kauan , kauan sitten...



Liekö vuodet viisastuttaneet, tiedä häntä ?

Mutta ainakin ovat hieman rauhoittaneet ja panneet miettimään asioita ja

olemaan tosi kiitollinen elämästä ja niistä arkisista jutuista.


Elämään hetkessä, tai ainakin pyrkimään siihen.

Olemaan kiitollinen siitä, että on terve ja että rakkaimmilla on myös asiat 

melko mukavasti.  Näinä päivinä työpaikastakin saa olla kiitollinen,  niin kyllä

olenkin, saan tehdä monipuolista ja haasteellista työtä ihanan työkaverin ja

jo ystäväksikin tulleen ihmisen kanssa.  


Vaikka lapset ovat jo lentäneet pesästään, on ilo huomata heidän

kuitenkin aina äidin neuvoja tarvitsevan ja kun kaikki ollaan koolla, on meillä

niin mukavaa yhdessä.

  
Omasta ajasta, mitä on tullut enemmän osaa myös nyt nauttia, on ihanaa

olla yksin kotona ja tehdä omia juttuja, vaikkapa juoda vain ison mukin kahvia

ja tuijotella jonnekin, ajattelematta sen kummempia, ilman että kukaan häiritsee.

 
 No, ettei tämä menis nyt aivan liirum laaruksi, niin onhan se kyllä tunnustettava,

ettei ikääntymisessä nämä rypyt ja lisäkilot tunnu kyllä oikein kivoilta.

Mutta minkäpäs teet, ainakaan niille rypyille ?

Ja näin vanhaa on hankalaa saada hoikemmaksikaan, kun on jo tutuksi

tulleet tavat iskoutuneet päänuppiin !!!  ( vanha koira ei opi uusia temppuja)

MUTTA   pääasia kai kuitenkin on, että on sinut itsensä kanssa ja aivan onnellinen

ja tyytyväinen elämäänsä juuri tällä hetkellä !


<3<3<3<3


Mukavaa maanantaita ja uutta viikkoa!


Halauksin,  Sari  



   
  

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Parasta pottusalaattia ikinä


on tämä serkkupojan ohjeella tehty!








Tänään tekasin tuota salaattia ensimmäisen kerran, vaikka ohje mulla on

ollut jo jonkin aikaa.  Näin vapun lähestyessä ajattelin nyt kokeilla, miltä tuo maistuisi,

jos sitten vaikka vappuna, muiden herkkujen lisänä tuota söisi.

Just puheltiin, että jos vappuna aurinko paistaa ja ulkona tarkenee, niin grillikausi

korkataan silloin alkavaksi.


 Hyväähän tuo pottusalaatti oli, vei aivan kielen mennessään, eli vappuna

sitä tehdään ja sen kylkeen paistellaan makkarat tai pihvit.

En tehnyt muuten aivan yhtä isoa annosta tuota, kuin tuossa ohjeessa oli,

vaan kokeeksi vähän pienemmän erän.   Ja Hellmansin Real majoneesiakaan en

löytänyt meidän kaupoista, vaan ihan Kruunun majoneesilla mentiin, mutta hyvää

oli siltikin.   Kiitos kaunis serkkupojalle ohjeesta :)


Meillä muuten on täällä Tornionjokilaaksossa kerrassaan upea ilma!

Aurinko paistelee ja minusta on vähän lämpimämpääkin kuin eilen, aamukahvitkin

join tänään viltti niskassa tuolla patiolla.  Lunta on vielä paikkapaikoin, mutta

kyllä se kevät sieltä tulee!


Tuo salaatti muuten vain paranee jääkaapissa muhiessaan, näin 

mulle on kerrottu :)


Minkäslaisia vappu suunnitelmia teillä on?



Nautinnollista sunnuntaita sulle! <3


- Sari

 

torstai 21. huhtikuuta 2016

Uudet kynttilänjalat ja paluu musta, valko, harmaaseen






Huh heijaa tätä ajankulua, torstaissa jo ollaan!

Nopeasti, ennen iltavuoron alkua halusin teitä kävästä moikkaamassa ja ilmottamassa,

että hengissä täällä ollaan, vaikkakin postaustahti on vähän sitä ja tätä.

 Viikko on tähän mennessä pitänyt sisällään kaikenlaista niin työ, kuin kotirintamallakin.

Alkuviikosta olin  koulutuksessa Oulussa ja sieltä kotiinpäin ajellessamme

poikkesimme pikaisesti Kärkkäisellä, sieltä mukaan lähtivät nuo kätsät, betoniset

kynttilänjalat.  Olkkarin taulukollaasiakin kartutin yhdellä kivalla pikku taululla ja

sitten mulle iski  TAAS  tuo värien kammo ja niin vain lähtivät muutama viikko

sitten Ellokselta tilaamani persikan väriset sohvatyynyt muualle.

Kaksi annoin tyttärelle ja kaksi ovat nyt tuolla vaatehuoneen hyllyllä oottelemassa

uutta paikkaa.  On tämä touhua!!!!

Vanhat, jo niin nähdyt tyynyt kannoin takaisin sohville ja voi kun on taas niin

seesteinen ja rauhallinen olla, kyllä sitä vain on niin musta, valko, harmaa tyyppi, hih.

Kattelen kyllä kauppojen tyyny valikoimia sillä silmällä, että jos oikein nätti, värikäs

yksilö sattuu löytymään, niin se pääsee nuiden värittömien, raukkojen viekkuun.


Mutta nyt kohti töitä!


Auringonsäteitä päivääsi <3


- Sari




 

lauantai 16. huhtikuuta 2016

Puita, pizzaa ja parempaa näköä


 










Lauantaiset heipat täältä meiltä, päivään on mahtunut monenmoista,

pizzanleipomisesta puiden lappamiseen ja mikä parasta, nyt näkeekin hyvin,

sillä uudet rillit on saapuneet.  Muutaman viikon takaisessa näöntarkastuksessahan

selvisi, että lähinäkö oli tällä rouvalla heikentynyt ja eihän siinä muu auttanut,

kuin uusien rillien tilaus.  Laseihin ja pokavalintaankin olen aivan tyytyväinen, vaikka

ennen niiden tuloa ehdin jo kauhistella hieman rohkeampaa pokavalintaani, mutta aivan

turhaan, sillä ei nuo minusta kuitenkaan ole liian värikkäät ja eroavatpa vanhoista.


No, se laseista, tänään meidät yllätti takatalvikin, kun oltiin Lompolossa puita

lappamassa miehen ja poitsun kanssa.  Yhtäkkiä vain alkoi sataa ja 

loppupeleissä sade muuttui tosi sakeaksi ja hetkeksi jouduttiin peittelemään puut

ja pitämään vähän pidempi kahvitauko ja odottamaan ilman kirkastumista.

Onneksi ilma kirkastuikin ja saatiin homma suosiolla loppuun.  Äiti/mummo oli tosi

tyytyväinen, kun puut saatiin sisälle, itse kun ei  reppana tähän hommaan kyennyt kovien

nivelsärkyjen ja kipeytyvän lonkan vuoksi.


Lompolossa syötiin vatsat pullolleen ja nautittiin hyvästä ruuasta, mutta kotiin 

ajeltuamme ja saunassa käytyämme tuntui vain taas kurnivan.  Onneksi mulla sattui

olemaan valmiita pizzapohjia jemmassa, joten niihin vain äkkiä täytteet,

uuni lämpimäksi ja avot, johan oli syötävää.  Ovat muutes tosi kätsiä nuo Pizza Kit

pohjat, paketissa on myös hyvä pizzakastike, suosittelen.



Nyt reporankana ja saunapuhtaana täällä tätä postausta raapustelen, taustalla pauhaa

jo Tappara - HIFK  peli ja isäntähän meillä sitä katsoo.  Itse taidan ottaa vielä 

pikku palan pizzaa ja lähteä blogikierrokselle teidän muiden ihaniin blogeihin.



Letkeää lauantaita kamut, onneksi se lumi sulasi samantien...!



- Sari

 

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Tällä kertaa


vähän erilaisempia kukkia, olisivatkohan nuo harsokukkia?

Mutta kauniita kuin mitkä, vaikkakin tuoksahtavat melko voimakkaalle, varmaan

silti tuossa pysyvät, en raaski poiskaan heittää.


Löytyivät mistäs muualtakaan, kuin tuolta naapurimaan puolelta eilis iltaiselta

Ica reissulta.




 Tuovat jo niin kesän ja koiranputket mieleen,

vaikkakin täällä tänään ollut tosi viileää.

Onneksi aurinko on sentään paistanut ja sisätiloissa on tarjennut ;)



ILOA PÄIVIISI <3


Sari