Kotikylän maisemissa ♥

 Muutamia poutapilviä taivaalla, tyyni järvi,  niin hiljaista ja kaunista. Edes hyttyset eivät häiriköi tätä rauhaa, vaikka niitä tälle kesälle täällä meilläpäin onkin aivan ennätyksellisen paljon.  Jostain kauempaa kuuluu moottoriveneen tasainen surina ja vastarannan mökin rantasauna lämpiää. Lämpö hellii koko voimallaan ja laiturin nokassa on hyvä istua. 

Räpsin kuvia, samalla kotikyläni maisemia ihaillen. Vuosi vuodelta tämä paikka muuttuu rakkaammaksi ja tärkeämmäksi. ♥  

Aivan synnyinkotini rannassa on kuvien satama, jossa veneitä on tähän aikaan vuodesta paljon.  Ihmiset kalastelevat tai muuten vain nauttivat olostaan vesillä. Miekojärvi on kaunis.

Satamaan kaartaa auto, havahdun ja lähden kävelemään kotia kohti. Matkalla tuoksuu niityn kukat ja hyttyset ovat heränneet, lopun matkasta juoksen.

Syömme äidin kanssa päivälliseksi uusia perunoita, uunilohta ja kermaviilikastiketta. Mietimme, hakisimmeko raparperit tänään vai huomenna? Päätämme hoitaa asian seuraavana päivänä.  Uskaltaudun vielä hetkeksi pihalle kuvailemaan.

Äidin piha ja kukkaset ovat kauniita, vaikkei kukinta olekaan vielä huipussaan. Olen niin iloinen, että äiti jaksaa vielä pihaansa hoidella. Äidin mielestä puutarhanhoito on parasta terapiaa.

Nyt olen jo kotona, Lompoloon jäi pieni taimi Tornionlaakson ruususta, jonka äiti tahtoi minulle antaa. Syksymmällä ajattelin sen istuttaa meidän pihalle, ruusun tuoksu on huumaava ja yllä olevasta kuvasta näette, miten runsaasti se kukkii.

Kesälomaa on jäljellä vielä tämä viikko ja loppuviikoksi on suunnitteilla kaikkea mukavaa.
Nyt, kun tätä kirjoittelen, ulkona hämärtää ja sataa vettä. Täällä sisällä palaa muutama kynttilä ja ikkunalampussa palaa valo, tuntuu tosi tunnelmalliselta, eikä nukkumaan malttaisi millään mennä. Tuon yhden teekupposen jälkeen taidan kuitenkin sänkyyn suunnistaa, sillä sateen ropinaan on hyvä nukkua.


Suloisia kesäpäiviä toivotellen.


- Sari