Perjantai tunnelmia

Hei ja oikein mukavaa perjantaita ja alkavaa viikonloppua

teille jokaiselle!

Kuvat yllä ovat sekä Lompolosta, että täältä meiltä kotoa.  Eilen

iltapäivällä ajelin äidin luokse ja aivan loppumetreillä minut yllätti ihan

mieletön sade/raekuuro. Loppumatka oli siis ajeltava tosi hiljaa, sillä

tuntui, ettei lasinpyyhkijät kertakaikkiaan ehtineet pyyhkiä sitä veden

määrää, mitä tuolta taivaalta tuli.


No, onneksi pääsin turvallisesti perille ja loppupäivä menikin sisätiloissa

oleskellen, sillä niin märkää ja sateista ulkona oli.  

Mutta niinhän sitä sanotaan, että sateen jälkeen on aina pouta ja niin

on kyllä ollutkin tänään, aamu valkeni jo aivan mielettömän kauniissa ja

aurinkoisessa säässä.    Jospa ne helteet nyt palasivat, olisko näin ?


Päivällä tuli käytyä myös mustikassa, ihan vain pikku kippojen kanssa.

Hyvin olivat mustikat kasvaneet ja niitä oli mukava poimia, kun ei

metsässä ollut ainuttakaan hyttystä, aika erikoista ??


Äidin jalkoja särki taas kamalasti, eikä mustikkareissu, vaikka pieni olikin

tehnyt yhtään hyvää niille.  Hirvittävältä tuntuu, että vielä nykypäivänäkin

nivelkipujen kanssa joutuu noin kärsimään?  Äiti odottaa neljää

leikkausta, lonkkaan, molempiin polviin, sekä selkään.


Tuntuu niin pahalta katsoa, kun toinen kärsii niin kovista kivuista, eikä

leikkausajoistakaan ole vielä kuulunut mitään.


 Myös se, ettei äiti enää kykene hoitamaan puutarhaansa ja käymään

marjassa niinkuin ennen on surullista, toinen kun niin rakastaa juuri noita

hommia.  Ei auta kuin toivoa parasta, että leikkausajat tulisivat pian ja

saisivat äidin elämänlaadun paranemaan.


 Kotiinpäin ajellessani tulikin mieleen, että nyt kun lapset ovat lentäneet

pesästään ja suurin huolenpito on helpottanut, tulee vaivoja ja sairauksia

omalle vanhemmalle.  Aina saa olla huolissaan, sellaista se kai on tämä elämän

kiertokulku, enkä ole ainoa, joka huolehtii tiedän sen.


No, tämä perjantai jatkunee täällä kotosalla oleskellen ja terassilla

istuskellen, kunhan mies saapuu töistä saattaa grillikin kuumeta.

Näistä kesäpäivistä ja illoista on otettava vielä kaikki irti, kun niitä on!


Muistinkin juuri, että jokohan pikku lipasto on kuivunut, sudin sen

nimittäin kalkkimaalilla, jota satuin löytämään Lompolon kaapeista .  Täytyykin


lähteä tarkistamaan asia ja samalla miettiä, mihin kaapin laittaa?


Nyt tuli tuo miekkonenkin kotiin, joten lopettelenkin tähän ja 

lähen nauttimaan loppupäivästä hänen seurassaan :)



Haleja <3


- Sari