Vuosi sitten meille niin tärkeäksi ja rakkaaksi tulleella
koiralla todettiin epilepsia. Aluksi Nuusku sai aivan pieniä
kohtauksia ja sitten yhden isomman ja melko rajun näköisen
kohtauksen, missä reppana pyöri lattialla sinne tänne.
kohtauksen, missä reppana pyöri lattialla sinne tänne.
Emme tienneet vielä silloin diagnoosista ja
pelkäsimme pikku raukan kuolevan siihen silmiemme eteen.
Hetimiten soitettiin kuitenkin eläinlääkärille, joka totesi
koiramme sairastavan epilepsiaa.
Nuusku sai lääkityksen, ½ tablettia aamuin illoin
ja on sen turvin voinut tosi hyvin.
Vain muutama pieni kohtaus on ollut lääkityksen
aikana. Lääkärin mukaan lääkitystä voi vielä
tarvittaessa nostaakin, jos kohtauksia tulee enemmän.
Aina silloin, kun kohtaus on tulossa etsii pikku raukka
kovasti turvaa meistä ihmisistä.
Haluaa syliin ja pistää päänsä piiloon, tärisee ja
huojuu aikansa, kunnes kohtaus on ohitse.
Toivommekin aina, että kohtaukset tulisivat meidän
kotona ollessa, eikä silloin, kun koiruli on
yksin kotona.
Muuten koirasta ei huomaa sairautta sen kummemmin,
vaan se on sama iloinen itsensä kuin ennenkin.
Mahtavaa, että eläimillekin on olemassa hyviä lääkkeitä,
jotta ne voivat jatkaa elämäänsä sairaudesta
huolimatta ja ilahduttaa niin monia meistä!
Terkut Nuuskulta teille kaikille <3
- Sari





















