Lokakuun eka

Moikkelismoi tiistaihin!

 

 

Ja hei, se on lokakuu nyt, vaikka vastahan hikoiltiin niitä heinäkuun helteitä. Tuntuu, ettei siitä ole aikaakaan, kun otettiin aurinkoa valion hiekoilla ja pulahdettiin aina välillä jokeen vilvoittelemaan. No, minkäpäs sitä ihminen ajan kululle voi, muutakuin yrittää pysytellä mukana.

 

 

Päivä on ollut moninainen, siihen on kuulunut iloa ja surua, sääliä, vihaa ja paljon rapsutuksia. Startattiin nimittäin heti aamusta auton nokka kohti Rovaniemeä ja eläinlääkäriasemaa. Nuuskun hammastarkistuksen yhteydessä pikku raukalta poistettiin yhdeksän hammasta ja nyt on suu tikkejä täynnä. Nukutuksesta toinen on vielä aivan töttöröö, eikä osaa oikein muuta, kuin istua ja ihmetellä.

 

 

Syliä ja rapsutuksia pikku reppana on saanut.

Onneksi koiralla on enemmän hampaita kuin ihmisellä, joten vielä niitä onneksi on paljon jäljellä. Hampaiden poiston syy oli paha ientulehdus, joka oli edennyt jo ientaskuun ja osittain hampaat jo liikkuivat.

 

 

Kun ootettiin hauvelia eläinlääkäristä, poikkesin kirpulla ja löysin nämä ihanat maisema lautaset. Puoli tusinaa maksoi vain yhdeksän euroa, arvatkaapa vain, olinko happy, näitä autoon kantaessani.

 

 

Olen etsiskellyt samankaltaisia ruokalautasia sinivalkoisina, mutta onneksi nyt kohdalle sattuivat nämä ihanuudet ja värien puolesta passaavatkin meille oikein hyvin.

 

 

Surulliset uutiset Kuopiosta pysäyttivät taas pohtimaan tätä maailmaa ja sen julmuutta. Koskaan ei tiedä, mitä huominen tuo tullessaan?  Siispä pidetäänkin toisistamme oikein hyvää huolta.

 

 

Joskohan tuo pikkuinen saattaisi syödä jotakin?  Pehmeillä ruuilla mennään parit ekat viikot, etteivät tikit suussa aukene ja pääsevät kunnolla paranemaan.

- Sari