Kuvia ja kuulumisia

Hei ja kivaa

keskiviikkoa sinne ruudun toiselle puolelle!

Blogi tauosta tuli yllättäen pitkä, sillä aika ei tuntunut riittävän

ja kun vapaat viimein alkoivat, lähdimme Jarin kanssa

minilomalle Helsinkiin.

Mukava, pieni irtiotto arjen keskellä kaksistaan, ilman sen kummempia
suunnitelmia teki kyllä terää. Nyt jaksaa taas painaa ja ootella
seuraavaa lomaa,  paitsi että,  en kyllä tiedä, koska lomailen
seuraavan kerran?  Pitäisi varmaan jo suunnitella, sillä itse kuulun
niihin ihmisiin, jotka jaksavat paremmin arjen ja työt, kun on 
jotain, mitä ootella, tunnistatteko saman?

Oli loma sitten lyhyt tai pitkä, aina on mukavaa tulla kotiin, niihin
tuttuihin paikkoihin ja maisemiin, omien rakkaidensa luo.
Ja tunnustaa kyllä täytyy, etteipä minusta taitaisi kaupunkilaista saada
tekemälläkään, niin rauhaa rakastava olen. Kaupungin hälyä 
katselee hetken, mutta sitten tuntuu kyllä helpottavalta palailla paikkaan,
jossa kylän pääkadulla ajelee auto silloin tällöin, eikä kaupan jonossa
tarvitse ootella kauaakaan omaa vuoroaan.

Tänään viettelen vapaata, juuri sopivasti, sillä koti kaipasi pientä
ojennusta reissun jälkeen.
Nyt on nurkat siivoiltu ja hyvä mieli,  olkkarin pöydällä vieläkin nuita
syksyisiä risuja, jotenkin ovat yksinkertaisia ja kauniita.

Kunhan tässä saan ruuan tulille, pitäisi vielä kiiruhtaa ulkotöihin.
Meillä ei ole haravoitu vielä yhtään ja osa puutarhakalusteistakin odottelee
 sisälle pääsyä.  Muutamat syyskukat ovat jo tiensä päässä ja muutenkin
tuolla on tekemistä vaikka ja kuinka.

Kuvissa muuten vilahtaa pieni Helsingin tuliainen, kullanvärinen
tiimalasi, johon ihastuin niin kovasti, että ostaahan se täytyi.  Muuten
shoppailut jäivät aika minimiin, sillä keskityimme vain olemiseen
ja nauttimiseen.

Mutta nyt jatkan taas puuhastelua ja jos tuonne uloskin
ehtisi ennen pimeää.


Palaillaan, 

Sari