keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Lemmikin epilepsia




Meän ihanalla Nuuskulla
on epilepsia, joka todettiin
viime joulukuussa.

Viime syksyn aikana koiruli
sai muutaman oudon
kohtauksen, joissa se
tärisi ja käyttäytyi oudosti,
jähmettyi aivan kuin paikoilleen
ja aristeli jalkojaan.

Lääkäri otti kokeita ja tutki,
muttei mitään poikkeavaa löytyny.
Epäili jo silloin epilepsiaa
ja käski meän seurailla...

Kunnes joulunaikaan koira
sai tosi pahan kohtauksen, jossa
sillä meni jalat alta ja raukka
pyöri vain ympyrää
lattialla.

Onneksi oli lattialla ja pehmeällä
matolla, ettei satuttanu itseään.

Tämän jälkeen saatiin lääkitys, jota
on nyt otettu aamua iltaa
ja vain kaksi pientä tärinäkohtausta
on tullu lääkityksen aikana.

Koira näyttää aavistavan sen, kun
kohtaus on tulossa ja hakee 
turvaa tulemalla ihan lähelle.

Pari kertaa kohtauksen yrittäessä
päälle, ollaankin istuttu vain lattialla
ja yritelty rauhotella tilannetta
ja antaa koiran tulla lähelle
tunteakseen olevansa turvassa <3 

Hyvä asia on, että lemmikeillekin
on hyviä lääkkeitä nykyään saatavilla
ja tämän taudin kanssa pärjää.

Muuten Nuusku on sama iloinen itsensä,
kuin ennenkin ja jaksaa aina ottaa
meät iloisesti vastaan, vaikkei oltas oltu
kuin puoli tuntia poissa...

Onko teidän muiden lemmikeillä
epilepsiaa?

Kuulin, että pienillä
koirilla ja Toy- villakoirilla
se olisi jotenkin yleistä?


No, sairauksia tai ei,
yhtä rakkaita ovat!



Mukavaa keskiviikkoa <3

Halein,

Sari

 








17 kommenttia:

  1. Kamalaa! Varmasti pelottavaa koiralle ja koko perheelle :( Inhottavia tuollaiset sairaudet. Toivottavasti kohtaukset vähenevät ja katoavat lääkityksellä, tsemppiä <3

    VastaaPoista
  2. Kati: kieltämättä kohtaukset ovat aika pelottavia niin koiralle kuin meillekin, varsinkin se iso kohtaus oli kamalaa katseltavaa!
    Onneksi nyt pysyneet hyvin poissa:)

    VastaaPoista
  3. Heippa, mun siskon koiralla on epilepsia. Se on porokoira. Sille el.lääkäri on määränny vain syöttää erilaista ruokaa. Erityisruokavalio, ainakin jotakin erikoisraksuja, mitä saa vain el.lääkärin kautta. Ei ole lääkitystä.

    VastaaPoista
  4. Voi pientä nuuskua. <3 meillä oli aikoinaan kultainen noutaja, jolla oli epilepsia. Koira tosiaan aavisti kohtaukset ja ne olivat stressaavia. Meidän koiralle ei löytynyt sopivaa lääkitystä, joten koira jouduttiin lopettamaan. Kiva jos Nuuskulle on löytynyt lääkitys. Isot rapsutukset söpölle Nuuskulle. Paljon hellää hoivaa ja silityksiä pikkuiselle. <3

    VastaaPoista
  5. Voi, nämä on näitä murheita suurimpia, kun läheinen sairastaa, oli se sitten ihminen tai lemmikki.
    Siitä huolehtii entistä enemmän ja toivoo että toinen voisi hyvin. Onneksi Nuusku on löytänyt sanattoman viestin jolla saa teiltä apua ennen kohtausta. Halauksia sari, tiedän että teillä on huoli rakkaasta. Onneksi nykyään voidaan auttaa, että elämä jatkuu vielä sairauden jälkeenkin ihanana.

    VastaaPoista
  6. Voi toista.. Onneksi lääkkeet auttaa! ♡

    VastaaPoista
  7. Hui. En oikeastaan ole edes ajatellut että koirallakin voisi olla epilepsia - mutta miksei kun kerran muitakin samoja vaivoja löytyy kuin ihmisiltä:/ Rapsutuksia karvanupulle.

    VastaaPoista
  8. Voi näitä meän rakkaita karvalapsia ♥
    Meän Millellä on sama ongelma. Kohtauksia on ollut jo varmaan 5 vuotta, joskus enemmän joskus vähemmän. Me olema vielä tähän asti selvinneet ilman lääkkeitä. Kohtauksen tullen otama koiran syliin, silittelemä ja rauhoittelema. Minun veljellä on kans villakoira Lilo jolla myös epilepsia. Lilolla on kohtaukset menneet viime aikoina sen verran pahoiksi että reppana saa myös lääkityksen.

    VastaaPoista
  9. No voi ei! Meidän tuolla valkoisella nartulla on tullut muutaman kerran aika tarkalleen 2kk juoksun jälkeen tuollainen epilepsiakohtauksen tapainen kohtaus. Lääkäri sanoo, että se on hormonaalista ja lääkitystä ei aloiteta ennen kuin kohtauksia tulee esim. kerran viikossa.
    Rapsutukset Nuuskulle ja hyvä että lääke on löytynyt! <3

    VastaaPoista
  10. Voi sitä raukkaa, mutta onneksi syy löytyi ja lääkitys tuntuu aika hyvin toimivan. Mukavaa loppuviikkoa <3

    VastaaPoista
  11. Voi toista, ompas hän suloinen <3 Iloisia koiran päiviä sairaudesta huolimatta, onneksi on lääkkeitä mitkä auttaa!! :) Hyvää viikonlopun odotusta molemmille!

    VastaaPoista
  12. Meidän edesmenneellä Aku-rotikalla oli paha epilepsia. Lopussa oli neljä nappia aamuin illoin. Lääkitys nelinkertaistui vajaassa neljässä vuodessa. Lisäksi sai jotain liuosta. Kohtaukset lisääntyivät keväällä valon lisääntyessä. Syksyllä meni paremmin. Aku kastroitiin epilepsian vuoksi, jotta kohtauksia ei tilisi narttujen takia. Kaikki stressi lisää kohtauksia. Esim, kun meillä kävi vieraita, Aku sai yleensä seuraavana yönä kohtauksen. Sen kohtaukset olivat hurjia. Kun tunsi kohtauksen tulevan, lähti paniikissa juoksemaan ja kaatui. Kohtaus kesti pari minuuttia. Sitten oli kamala kakki- ja pisuhätä ja oli päästävä pihalle. Sitten kamala nälkä ja pelko. Tuli ihan viereen ja nukkui sitten todella raskaasti. Keväällä oli enemmän kohtauksia ja syksypuolella saattoi mennä pulikin vuotta ilman yhtään. Lääkkeet väsyttivät alkuun ja kunnes tottui, huojui vähän kuin humalassa. Tottui lääkkeisiin ja annosta piti lisätä monesti. Kyllä terveestä nuoresta koirasta meillä tuli kerrasta vanhus, mutta epilepsia on pahempi isoilla koirilla ja uroksilla.

    VastaaPoista
  13. Voi reppanaa :) Onneksi olette saanu lääkkeet helpottamaan.

    VastaaPoista
  14. Voi reppanaa<3
    Onneksi nykyään on koirillekin lääkkeitä ja niiden oloa voi helpottaa.
    On se kyllä aina kamala huoli kun rakas lemmikki sairastaa.
    Rapsutuksi Nuuskulle<3

    VastaaPoista
  15. Voi suru sentään...., mun sydän itkee pelkästä ajatuksesta. Ihanaa että lääkitys tepsinyt. Tito ja me muut lähetetään rapsut, ja Tito sanoo vielä hauuu, uuuu, haw (varmaan teillä ymmäretään :)) )

    VastaaPoista
  16. Halauksia sinne!
    Olen kuullut kissojen ja koirien epilepsioista, mutta en ole koskaan kohtausta eläimellä nähnyt.

    Minä en jotenkaan osaa ajatella sitä niin pahana asiana, kun omassa työssäni epileptikot ovat arkipäivää ja meillähän tuo Calle on myös ihan kuin lapsi ja perheenjäsen niinkuin taitaa olla teidänkin Nuusku. Mutta, ainahan se on vakava sairaus, olipa se kenellä tahansa.

    Tsemppiä päiviinne!

    VastaaPoista
  17. Voi pientä!!! On varmasti ollut pelottavaa tuollainen. Hui kauhea! Voi vain olla onnellinen oman koiran hyvästä terveydestä.
    Myön minun yhden kaverin koiralla on epilepsia ja olen kuullut myös useammilta muiltakin, että koira kärsii moisesta sairaudesta. Todella harmillista, mutta onni on, että lääkkeitä löytyy.

    Ja vitsit miten upea lampputuunaus alemmassa postauksessa! Voi kun aina tajuaisi kaikkien poistoon laittamien tavaroiden kohdalla ensin miettiä suhumaalimahdollisuutta :D

    VastaaPoista

Kiitos kun vierailit blogissani, jokainen kommentti on minulle tärkeä.